sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Sotsi Сочи


Niin.. järkevästi Sotsiin pääsi ainoastaan linja-autolla ja kauankos tämä matka Sotsiin sitten linja-autolla kesti? Ainoastaan vaatimattomat 22 tuntia, aikataulun mukaisesti tämä olisi ollut 20h, mutta aikaa kuluikin sitten vielä vähän enemmän. Bussi onneksi oli suhteellisen uutta Mannin kalustoa ja näin erittäin hyväkuntoista eikä tiloiltaankaan liian ahdasta, täynnä tosin tuppasi vuorostaan tämä bussi olemaan, mutta huomattavasti mukavampaa oli kuitenkin matkustaa tällä kuin Volgograd-Astrakhan bussilla joka oli todella syvältä jostain ja en nyt puhu mistään kultakaivoksista.

Bussimatkalla huomasi taukoja pidettäessä mukavasti kuinka pikkuhiljaa ilma lämpeni ja bussissakin alkoi tulla hieman kuuma. Muutama tunti ennen Sotsia tie muuttuikin vuoristoiseksi ja näin ollen todella mutkaiseksi, tässä kohtaa hieman arvelutti että miten loppumatka matkapahoinvointiin taipuvana menee, mutta pientä vatsan pyörimistä lukuunottamata ihan mukavastihan sekin meni, kaikesta huolimatta en ehkä halua viettää bussissa pidempää aikaa nyt ihan hetkeen.

Sotsiin saavuttaessa saikin ulkona ensimmäiseksi heittää sen ainoan mukana olevan takin, eli toppatakin pois ja halata palmua. Riittien jälkeen sitten taas taksiin ja kohti hotellia, viisumin rekisteröinnin takia yöpyminen hotellissa oli tehtävä ettei tule sitten myöhemmin "keppiä" koulun viisumitoimistossa. Hotelli oli aivan suoraan neuvostoliitosta ja sen huomasi kyllä aivan kaikesta, torakoista, sisustuksesta, sähköistä ja hotellin säännöistä. Vikahan tämä ei missään tapauksessa kuitenkaan ole, lähinnä eksotiikkaa josta pitäisi ottaa sievoinen lisähinta! Todella hyvin tuli myös tässä hotellissa nukuttua ja sisältyihän huoneemme hintaan myös aamupala.

Hotelliin kirjautumisen, kamojen ronttaamisen ja muiden käytännön asioiden jälkeen kävimme pimeässä ihmettelemässä mustanmeren rantaa, vähän välimeren tyylistä ostoskatua sekä tietenkin syömässä. Seuraava päivä alkoikin sitten sillä että etsimme ravintolaa josta sitä aamupalaa saisi, kartan mukaan kun se on kolmannessa kerroksessa, noh niinhän se sitten olikin mutta sisäänkäynti ravintolaan oli kuitenkin toisessa kerroksessa.

Aamupalan jälkeen sitten kaupungille ja aluksi mustanmeren rantaa ihmettelemään ihan päivänvalossa, satamassa selvisi että aallokon takia laivat eivät tee tänään kierroksia merellä ollenkaan ja kun seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä laskettelemaan niin tämä hieman harmitti. Noh aikamme kuljettuamme osuimme pienveneiden luokse josta eräs mies ehdottikin kierrosta merellä hänen pienellä veneellään, kuulemma silloin ollut "pieni aallokko" mitään haitannut! Ja kun hintakin oli kohtalainen 10e per nuppi / tunti niin mikäs siinä, lähtö sovittiin vajaan tunnin päähän että ehdimme käydä ostamassa vähän virvokkeita.

Reissu merellä olikin todella mukava ja tämä aallokko teki siitä juuri niin hyvän, mikäs sen parempaa kuin raikas merituuli ja juuri sellainen sopiva keinahtelu että joutuu vähän pitämään liikkuessa kiinni ja hieman varomaan? Saipahan vähän varovaisia maistiaisia meren voimastakin, ehdottomasti siis kympin arvoista viihdettä! Veneilyn jälkeen sitten ruokailua ja lisää harhailua kaupungilla, mainittakoot että matkamuistotarjonta oli mukavan merellinen ja hintaakaan ei ollut liikaa. Mainittakoot myös että Sotsissakin t-paitojen laatu oli aivan ala-arvoista, mielelläni olisin ostanut, mutta miksi ostaisin edes halvalla mitään minkä tietää olevan pilalla viimeistään ensimmäisen pesun jälkeen?

Seuraavana päivänä olikin vuorossa lasketteluretki Krasnaja Polyankaan, tai muilla oli. Itse kun en laskettelua ole aiemmin harrastanut, niin lyhyen mietinnän jälkeen totesin että tämä(kään) ehkä ei ole paras aika alkaa opettelemaan ja hiihtohissillä ylös matkatessani ja rinteisiin katsoessani totesin tämän todellakin oikeaksi ratkaisuksi. Rinteiden huipulla n. 2200metrissä piti olla näköalatasanne mutta se sattui olemaan suljettuna ja muuten huipulla ei mitään nähtävää ollutkaan.

Juuri kun olin huipulta lähdössä niin osui paikalle venäläinen, jo hieman varttunut pariskunta joka jo tuttua venäläistä vieraanvaraisuutta esittäen tarjosi minullekkin mukana tuomiaan eväitä, vodkaa ja pikkusyötävää jonka tietenkin otin vastaan, olisihan se ollut lähestulkoon loukkaavaa kieltäytyä. Onneksi itselläkin sattui olemaan olkalaukussa mukana levy Fazerin sinistä niin pystyin hieman tarjoamaan jotain takaisinkin. Iltapäivän jo illaksi kääntyessä tulimme bussilla takaisin Sotsiin ja palasimme hotelliin, allekirjoittanut kirjautui Kristofferin kanssa ulos hotellista koska lento Moskovaan oli lähdössä aamuyöllä. Kovista yrityksistä huolimatta emme yöllä onnistuneet löytämään sopivaa yökerhoa joten menimme sitten taksilla useaa tuntia ennen vaadittua aikaa lentokentälle.

Tämä osoittautui hienoiseksi virheeksi koska paikalla oli lisäksemme vain virkavallan edustajia ja heillä oli nyt mainiosti aikaa syventyä papereihimme. Sillä seurauksella että tapahtui tiettyjä venäjältä tuttuja asioita, lisätietoja saa kysyä kysyä muita teitä pitkin, tähän en ala tästä enempää kirjoittamaan. Näiden pikku mutkien jälkeen pääsimme toki kuitenkin jatkamaan check-inniin ja muutaman tunnin päästä koneeseenkin, oli muuten kuuluisa Tupolev Tu-154 uudempaa tyyppiä M.

Sotsi – Plussat ja miinukset

+ Rihkaman hintataso, pl t-paidat
+ Rohkeat venekuskit
- Keskustan sekaisuus
- Lentokentän virkavalta


Sotsi – Faktaa

Asukkaita: 328 015
Pinta-ala: 3 508 km²
Perustettu: 1864

- Olympialaiset 2014


Elistan kuvat: http://maza.1g.fi/kuvat/Matkailu/Etel%E4-Ven%E4j%E4/Sotsi/

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotsi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti